Miten käy näkövammaisen opiskelu?

Otsikon kysymys on esitetty minulle koulutieni varrella useammankin kerran. Viime kerta taisi olla syksyllä 2010, kun olin mukana lukioni opettajille järjestetyssä infotilaisuudessa juurikin tätä aihetta koskien. Vastaus tähän kysymykseen saattaa paitsi olla uutta tietoa monelle jo itsessään, niin myös valottaa hieman sitä, mikä iPadin asema tulisi työskentelyssäni olemaan. (Sattuneesta syystä joudun kuvaamaan opiskelua täyssokon näkökulmasta. Suonette anteeksi, arvon heikkonäköiset.)
Päivittäisessä koulukäytössä ainoa työvälineeni on läppäri sekä siihen kytketty pistenäyttö. Itse läppärissä ei ole mitään erikoista; Koneeni on aivan tavallinen Hp Nc6400, jossa on niin ikään aivan tavallinen Windows XP. Koneessa minulla on asennettuna avoimen lähdekoodin NVDA-ruudunlukuohjelma, joka muuttaa näytöllä olevan tekstin minulle saavutettavaan muotoon, eli puheeksi ja/tai pistekirjoitukseksi. Pystyn siis käyttämään pääosin samoja ohjelmia kuin muutkin, kuten esimerkiksi Firefoxia tai Microsoft Officea. Tunneilla käytän lähes yksinomaan pistenäyttöä, jolloin pystyn pitämään kummatkin korvat auki opetukselle samalla kuitenkin tehden muistiinpanoja. Kotioloissa ja pitkiä tekstejä lukiessa käytän sen sijaan lähes yksinomaan puhetta.
Myös oppikirjani ovat sähköisessä muodossa. Vielä suurimman osan yläasteesta matematiikan kirja oli saatavilla ainoastaan pisteillä, mutta kahdeksannen luokan puolivälin jälkeen saatoin siirtyä käyttämään yksinomaan e-kirjoja. Koska koulukirjoja ei ole saatavana suoraan sähköisesti, täytyy ne tuottaa erikseen näkövammaisille saavutettavaan muotoon. Tästä työstä vastaa Celia-kirjasto, jonka tuottamia e-kirjoja luetaan tiedonhallintapalveluiden eli THP:n tuottamalla Windows Luetus -ohjelmalla. Koulukirjoja on saatavana myös piste- ja äänikirjoina, mutta itse en enää niitä käytä.
Mutta mikä on iPadin tehtävä tässä paletissa? Se jää nähtäväksi. Yleistäen voisi sanoa, että iPad ei osaa mitään, mitä tavallinen läppäri ei osaisi. Siksi sille onkin hankalaa keksiä omaa tehtävää koulukäytössä. Yksi potentiaalisista käyttökohteista voisi olla kirjojen lukeminen. Minulla on juuri alkanut äidinkielen kuudes kurssi, jossa tullaan ilmeisesti lukemaan paljon vanhaa suomalaista kirjallisuutta. Tähän tarkoitukseen iBooks ja Gutenberg-projektin kirjat ovat mainio yhdistelmä. Mutta toisaalta, voisin lukea sieltä kirjoja läppärilläni aivan yhtä nopeasti tai nopeammin. Tästä syystä merkittävä osa tutkimuksestani tuleekin tapahtumaan koulun ulkopuolella. Koulussa minun on tehokkaampaa ja nopeampaa käyttää tuttuja ja turvallisia menetelmiä, mutta kotona minulla on aikaa tutustua uusiin menetelmiin ja mahdollisuuksiin. Tableteissa on opiskelukäytössä paljon potentiaalia, ja uskon siitä löytyvän jotain myös omaan käyttööni. Omalla kohdallani pidän tablettivallankumouksessa tablettien yleistymistä merkittävämpänä kuitenkin oppimateriaalien sähköistymistä. Se tulee helpottamaan minun elämääni huomattavasti, oli työvälineeni sitten läppäri tai tabletti. Kun materiaali on jo valmiiksi elektronisessa muodossa, on se usein saavutettavaa jo valmiiksi, tai siitä saadaan tehtyä sellaista nopeammin kuin nyt. Oli miten oli, jään innolla odottamaan mitä tuleman pitää.

About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s